Suomen historian myytit

Teeman historiasarjassa puretaan tapahtumia ja ajanjaksoja, jotka ovat saaneet suomalaisten mielissä myyttisiä muotoja. Aikamatkalle lähdetään yhdessä juontajan kanssa, jolla on aikaan ja ilmiöön omakohtainen suhde.

27.12. Kansalaissota

Vuoden 2011 viimeisessä uudessa jaksossa aiheena on kansalaissota, vapaussota, sisällissota 1918. Kuinka totta on Täällä Pohjantähden alla? Väinö Linna  romaani lienee muovannut suomalaisten käsitystä sodasta ja etenkin torppareista enemmän kuin yksikään historiallinen tutkimus. Anna Laine on vuoden 1918 myyttien jäljillä.

Aiemmin esitettyjä jaksoja:

11.11. Suomalainen sotilas

Juontaja Sonja Kailassaari kulkee jatkosodassa TK-elokuvaajana toimineen Felix Forsmanin jäljillä.

18.11. Evakot

Laulaja Yona, kirjailija Elina Hirvonen ja reggae-muusikko Puppa J purkavat pakolaisuuden myyttejä ja pohtivat evakkojen kaipuuta kotiseudulle.

25.11. Suomalaisten juuret

Tarina siitä, kuinka kielen avulla luotiin suomalaisille menneisyys ja alkukoti. Eli mistä on peräisin ajatus, että tulemme "Volgan mutkasta"? Kansallisen identiteetin taustoja avataan rap-artisti Karri Paleface Miettisen johdolla.

Aiemmin syksyllä esitetyt uusintajaksot

16.9. Suomen sodan myytit

Tarina siitä, kuinka surkeasti hävitystä sodasta syntyi suomalaisen sankaruuden kuva. Mikko Peltola ja Runeberg Suomen sodassa.

23.9. Nuijasota

Helsingin Kalliossa kävelee vastaan 1500-luku. Katukylteissä vilisevät nimet Fleming, Kaarle ja Kustaa Vaasa. Miksi näiden miesten nimet kummittelevat pääkaupungissamme? Entä mitä yhteistä on vuoden 1918 sisällissodalla ja 1500-luvun nuijasodalla? Jaksossa pohditaan sitä, miksi historian hämärissä käyty talonpoikaiskapina on niin merkityksellinen episodi Suomen historiassa. Vai onko se sitä sittenkään? Mistä sodassa oli kysymys ja keitä olivat osapuolet?

Nuijasota kertoo verokapinasta ja siitä, kuinka suomalaisia talonpoikia käytettiin pelinappuloina isojen poikien leikissä. Ohjelmassa seurataan myös, kuinka eräs nykypastori yrittää asennoitua ratsusotilaaksi pukeutumalla oikeaan haarniskaan. Entä kuinka sankarillinen oli lopulta nuijasodan suuri nimi Jaakko Ilkka? Vaikka legenda elää tänä päivänäkin sanomalehden nimenä ja oopperana, harva muistaa, kuinka miehen kävi sotatantereella.

500 vuoden takaiseen maailmaan johdattelee pappi, kirjailija Jaakko Heinimäki. Ohjelman toimittaja ja ohjaaja on Riika Nikkarinen.

30.9. Talvisota

Syntyikö kuuluisa talvisodan henki kuin taikaiskusta? Kuinka suomalaissotilaiden väliset jännitteet vaikuttivat rintamalla? Olivatko ne jopa hyödyksi ilmiössä nimeltä talvisodan ihme? Entä mikä sai kansan uskomaan voittoon, vaikka katkera rauha seurasi jo kolmessa kuukaudessa? Ja mitä tapahtui yhdelle nimenomaiselle isoisälle sodan tuoksinassa?

Ohjelman juontaja Mikko Peltola etsii kiinnekohtia myyttisen talvisodan hengen taustalta myös oikeilla tapahtumapaikoilla. Miltä näyttää taistelujen symboliksi noussut Raatteentie, kun sitä kulkee kesäisenä päivänä seitsemän vuosikymmentä sodan jälkeen?

7.10. Sotakorvaukset

Mielikuvissa sotakorvaukset muistetaan urakkana, jolla suomalaiset sisukkaasti maksoivat jatkosodan jälkeen määrätyt valtavat taloudelliset korvaukset Neuvostoliitolle. Sanotaan, että teollisuus hyötyi ja idänkauppa sai alkunsa. Sotakorvaukset käännettiin kaikkinensa menestystarinaksi ja suomalaisia hyödyttäneeksi ponnisteluksi, vaikka kahdeksanvuotisen urakan takia jälleenrakentaminen viivästyi ja kansa kärsi kaikenlaisesta pulasta ja säännöstelystä. Suomen historian myytit -sarjan ohjelmassa Sotakorvaukset pohditaan myös maan poliittisen johdon ja sotakorvausten organisoinnista vastanneen Sotevan roolia hankkeessa.

Entä miltä näyttäytyy suomalaista sisua ilmentävä ajanjakso tänne aikoinaan pakolaisena saapuneen opiskelijan näkökulmasta? Kosovosta Suomeen kotiutunut Fatbardhe Hetemaj tapaa ohjelmassa muun muassa sotakorvaustöissä mukana olleita entisiä metallimiehiä ja historioitsijoita. Ohjelman toimittaja ja ohjaaja on Harri Alanne.

21.10. Kieltolaki

Kirjailija Kjell Westö palaa 1920-luvun kieltolain aikaan ja selvittää muun muassa ketkä harjoittivat viinan salakuljetusta ja miksi. Minkä sortin rikollisia olivat kieltolain aikaiset pirtun salakuljettajat? 1920-luvun ajoista elää vahvoja mielikuvia pirtutrokareista ja salakuljettajista, tunnetuimpana kenties Algot Niska.

Suomeen historiaan perehtynyt ja siitä menestyskirjojensa aiheita ammentanut Westö kulkee salakuljettajien jäljillä pitkin rannikkoa sekä muun muassa Helsingin Kalliossa. Minkälaiset ihmiset ryhtyivät viinaa salakuljettamaan ja myymään, ja miten se käytännössä toteutettiin? Ketkä puolustivat kieltolakia ja ketkä vastustivat? Mikä oli naisten rooli trokauksessa ja lopulta myös lain kumoamisessa?

28.10. Häjyt

Puukkojunkkarit eli häjyt herättivät 1800-luvulla pelkoa Etelä-Pohjanmaalla ryöstelemällä ja tappamalla. Häjyt-jaksossa savolainen muusikko ja näyttelijä Sakari Kuosmanen matkaa Pohjanmaalle selvittämään, keitä Etelä-Pohjanmaata 1800-luvulla terrorisoineet puukkojunkkarit eli häjyt oikein olivat. Mistä ”häjyylyssä” oli kyse? Miksi eurooppalaisittainkin poikkeuksellisen raaka ilmiö syntyi juuri Etelä-Pohjanmaalla eikä muualla Suomessa?

Suomalaiseen kansanperinteeseen kuuluu erottamattomasti laulu Isotalon Antista ja Rannanjärvestä. Ohjelmassa selvitetään myös, mistä laulu kertoo ja vieläkö rannanjärviä ja isotalonantteja seudulta löytyy. Kuosmanen tapaa matkallaan myös nykypohjalaisia sekä muun muassa häjyistä elämäntyönsä tehneen historioitsija Heikki Ylikankaan.