Lamastalgia

1990-luvun alun lama vei Suomen syvään kriisiin. Siitä huolimatta lama oli monelle myös elämän parasta aikaa: nuoruutta ja vapautta vailla nousukauden suorituspaineita. Lama antoi meille eurodiskon, Iiro Viinasen, Kummelin, Hyvät pahat ja rumat, Sepi Kumpulaisen, Metsolat, halvat tuopit, joogalentäjät, grunge-musiikin, kirpputorit, jääkiekon maailmanmestaruuden ja paljon muuta. Minkälaista oli kun EU oli vielä EY, sushi oli kebabia ja internetin korvasi kunnan nuorisotila?

Lamastalgia on kahdeksanosainen ohjelmasarja edellisen laman sukupolvikokemuksesta. Sarjan alkuperäisidea on Tuomas Enbusken, ohjaaja on Jenni Nyberg ja toimittajat ovat Enbuske, Nyberg ja Anna Perho.

1. Armotonta menoa – kansalainen ja poliitikko

Ensimmäisessä osassa Lamastalgia esittelee lama-ajan vihatuimman miehen Iiro Viinasen sekä samaan aikaan konkurssin tehneen ranualaisen yrittäjän Heikki Kelan tarinat.

Omaksi yllätyksekseenkin valtionvarainministeriksi noussut Iiro Viinanen palaa laman tapahtumapaikoille ja valottaa koskettavassa haastattelussa kohtalokkaan devalvaatiopäätöksen ja suurten leikkausten taustoja. Entinen ministeri kertoo, miten hän selvisi elämänsä pisimmästä vartista perustellessaan leikkauspäätöksiä puukolla uhanneille miehille Kolmen sepän patsaalla, ja kuinka jouluostosten teko kävi mahdottomaksi, kun vihaiset ihmiset tuijottivat kaupassa. 16 tunnin työpäivät jättivät jälkensä myös perhe-elämään: "En jaksanut kiinnittää niihin asioihin enää edes mitään huomiota. He saivat elää erilaista elämää. Minä huitelin missä huitelin."

Lamasta saakka työttömänä ollut ranualainen yrittäjä Heikki Kela taas kertoo, miltä tuntui lähteä sunnuntaiaamuna seitsemältä puolukkaan, kun jääkaappi oli tyhjä. Lapsille ei ollut varaa ostaa edes maitoa. Heikki Kela ei ole vieläkään uskaltanut avata kaikkia 1990-luvun alussa tulleita karhukirjeitä: hänen veloistaan juoksi silloin 28 prosentin korko. Kuitenkin tästä kaikesta jotenkin selvittiin.

Lamastalgian ensimmäinen jakso kertoo näiden kahden suomalaisen yrittäjän tarinat ja sen, mihin maailma on vienyt nämä miehet parissakymmenessä vuodessa.

2. Tuulipuvussa Roskapankkiin – raha ja kuluttaminen

Lamassa yhden epäonni on toisen onni. Antti Arjanne rikastui ostamalla vasaran alle joutuneita kiinteistöjä. Yrittäjä Seija Lukkala taas oli menettää kaiken.

Lama jakoi varallisuutta uudelleen. Monet köyhtyivät, mutta jotkut hyötyivät poikkeuksellisesta tilanteesta. Vaatetusalan yrittäjä Seija Lukkala joutui koville, kun tuotanto-olosuhteet muuttuivat radikaalisti ja suomalaista vaateteollisuutta ajettiin alas. Sen sijaan kiinteistösijoittaja Antti Arjanne sai mahdollisuuden tuottaviin liiketoimiin asuntojen hintojen romahduksen myötä.

3. Somaleja ja viinarallia – rajojen aukeaminen

Laman alussa Suomi sai kaksi uutta asukasta; virolaissyntyisen Iivi Masson ja pohjoissomalialaisen Mukhtar Abibin. Seuraamme heidän sopeutumista suomalaiseen kulttuuriin.

1990-luvun alussa maailmankartat muuttuivat, ja valtioita syntyi ja kuoli niin kovaan tahtiin, että oppilaita kehotettiin lukemaan lehtiä koulukirjojen asemesta. Kansainvälistyminen toi mukanaan monia uusia asioita; EU-jäsenyysneuvottelut, pakolaisia ja suomalaisten viinarallin vapaaseen Viroon.

Vaikka Suomi tarpoi lamassa, Iivi Masson kokemus ensimmäisestä opiskelusyksystä vuonna 1991 täällä oli myönteinen. "Kaupoissa oli niin paljon tavaraa, ja kaikki oli niin siistiä." Neuvosto-Virossa Suomea oli kadehtien ihailtu, mutta sama oli tiedetty, ettei se yhtä vapaa maa ole kuin Ruotsi.
Mukhtar Abib taas lähti Somaliasta pakolaiseksi Neuvostoliittoon. Neuvostoliiton romahtaessa kaikki halusivat länteen. Sattuman kautta hän päätyi Suomeen ja vielä suuremman sattuman takia tutustui suomalaiseen perheeseen, joka tarjosi hänelle turvan.

Mutta kumpi heistä on sopeutunut paremmin Suomeen? Mukhtar tuntee itsensä suomalaiseksi ja viihtyy täällä. Virolaiselle Iiville Suomi taas on muuttunut sitä vieraammaksi, mitä kauemmin hän on täällä asunut.

4. Tissibaareista tasa-arvolakiin – naiset ja lama

Sirpa Pietikäinen oli 1980-luvulla kokoomuksen nouseva nimi, joka nousi porvarihallituksen ympäristöministeriksi ja kohtasi työssään väheksyntää ja sovinismia. Samaan aikaan, kun hallitus osti 10 miljardilla Horneteja, kaikki sosiaalipuolen menot leimattiin turhiksi naisten hommiksi. Jenna taas oli Vaasanlaivalla siivoojana, jäi laman aikana työttömäksi ja päätyi kymppitonnin laskupinoa katsellessaan seksialalle. "Ota itseäsi niskasta kiinni" -fraasi ei auttanut yritteliästä Jennaa, ja lopulta hänestä tuli topless-parturi.

Historian saatossa kriisiaikoina moraalisäännöt ja sukupuolten väliset suhteet ovat aina muuttuneet. Myös Suomen lama vaikutti tasa-arvoon sekä myönteisesti että kielteisesti. Näemme miten lama toi mukanaan puhelinseksilinjat ja vaimonvälityksen Aasiasta, mutta myös uuden tasa-arvolain.

5. Karaoke, Kummeli ja Kumpulainen – lama-ajan viihde

Tartu mikkiin -ohjelman juontaja Sami Hintsanen voitti Karaoken SM-kisat vuonna 1992. Tästä aukesi sauma viihteen alalla, joka johti miehen karaokekuppiloista suosituksi TV-esiintyjäksi. Tuottaja Markus Selin taas kertoo, miksi lähes kaikki liiketoimet epäonnistuivat ja miksi suositun Nintendo-pelin maahantuonti Suomeen kaatui. Mihin päättyi Keravalle perustetun sisähuvipuiston taival? Ja miksei kansainvälinen Planet Hollywood -ravintola kannattanut Suomessa, vaikka sen avajaisissa vieraili jopa Arnold Schwarzenegger?

Tuleva kansanedustaja Rosa Meriläinen taas näytteli Metsoloissa, ja ihmiset tulivat kadulla kyynel silmässä antamaan neuvoja ohjelman hahmoille. Lama-aikana syntyivät monet muutkin Suomi-viihteen klassikkoilmiöt: Kummeli, Sepi Kumpulainen sekä Hyvät pahat ja rumat.

6. Ihana valo ja elämän tarkoitus – lama-ajan hengellisyys

Materiaalinen niukkuus ja henkinen matalapaine saivat suomalaiset etsimään henkisiä arvoja riehakkaan 80-luvun jälkeen. Marika Hakolan lama vei vanhempien vararikon myötä hengelliseen yhteisöön, jossa elämä ei ollut niin auvoisaa kuin aluksi luultiin. Sasu oli kiinnostunut aineettomista arvoista jo yläasteella ja sai vahvistusta pyrkimyksilleen, kun hänen vanhempansa tekivät konkurssin. Nykyään hän on Hare Krishna -munkki nimeltään Muniraja Dasa.

 7. Kadotettu sukupolvi – lama-ajan nuoret

Lama vaikutti nuoriin henkilökohtaisella tasolla näiden omien vanhempien kohtaamien vaikeuksien myötä ja yleisellä tasolla työelämän muuttumisen vuoksi. Pitkien työsuhteiden tilalle tulivat määräaikaiset pätkätyöt, eikä korkeakoulutus enää johtanut suoraan arvostettuun ammattiin. Pauliina Seppälä opiskeli ahkerasti ja tekee nykyään freelance-töitä laajalla skaalalla. Tiina Piilolan vanhempien tekemät lainatakaukset lankesivat maksettavaksi 1990-luvun alussa, mikä muokkasi merkittävästi hänen tapaansa katsoa maailmaa.

8. Me ollaan sankareita kaikki – lamasta uuteen nousuun

Uuden taloudellisen nousun siemenet itivät tietotekniikassa. 1990-luku toi sekä matkapuhelimet että internetin kaikkien ulottuville ja mahdollisti kokonaan uuden tavan tehdä bisnestä. Nörteistä kasvoi yrittäjiä. Nokian menestys toi vaurautta ja vahvisti myös kansakunnan henkistä tilaa. Sen teki myös jääkiekon maailmanmestaruus 1995, joka omalta osaltaan auttoi katkaisemaan laman selkärangan. Kultajoukkueen kapteeni Timo Jutila muistelee voiton vaikutuksia, ja ohjelmistoyrittäjänä toiminut Santeri Kannisto kertoo it-buumin synnystä ja seurauksista.

Laman lapset: lue myös Tuomas Enbusken blogi aiheesta.

Olotila kerää tarinoita edellisen laman kokemuksista. Onko sinulla tarina kerrottavana?